Usein kysyttyä erosta

Miten lasten asuminen kannattaa järjestää? Onko vuoroasuminen hyvä vai huono systeemi?

Vuoroasuminen on tutkitusti toimiva järjestely niissä tapauksissa, joissa yhteisvanhemmuus toimii.

Tutkimuksen mukaan perheissä, joissa yhteisvanhemmuus toimii ja lapset asuvat molempien vanhempien kanssa suunnilleen yhtä paljon, voivat lapset lähes yhtä hyvin kuin ydinperheissä asuvat lapset. Nämä lapset oireilevat myös psykosomaattisesti vähemmän kuin sellaiset lapset, jotka tapaavat toista vanhempaansa vain joka toinen viikonloppu tai harvemmin. (Malin Bergström 2011–1017.)

Pilaanko eroamalla lasteni elämän? Onko päätökseni itsekäs?

 Et pilaa. Eroaminen itsessään ei pilaa lapsen elämää. Ratkaisevaa on se, miten vanhemmat hoitavat eron ja sen jälkeisen yhteisvanhemmuuden.

Milloin erosta kannattaa kertoa lapsille? 

Erosta on hyvä kertoa lapsille siinä vaiheessa, kun eropäätös on tehty ja vanhemmat ovat ehtineet yhdessä miettiä, millaisia konkreettisia muutoksia ero tuo perheen elämään. 

Miten lapsille kannattaa kertoa erosta? 

Olisi hyvä, että vanhemmat kertovat erosta yhdessä ja rauhallisessa tilanteessa ilman, että tilanteesta pitää kiirehtiä seuraavaan. Kertominen on helpompaa, jos vanhemmat ovat etukäteen miettineet, mitä ja minkä verran lapsille kerrotaan. On hyvä kertoa, miksi erotaan, jolloin lapsen ei tarvitse syyllistää erosta itseään tai keksiä sille syitä omassa päässään. Lapselle ei kuitenkaan tule kertoa eron yksityiskohtia tai parisuhteeseen liittyviä asioita. 

Lue myös aiheesta kirjoitettu teksti Näin kerrot erosta lapselle

Miten kauan voi tuntua näin pahalle? 

Ero on aina iso kriisi ihmisen elämässä, ja siitä toipuminen voi viedä vuosia. Prosessia voi nopeuttaa hakemalla keskusteluapua joko ystäviltä tai ammattilaiselta. Myös vertaistukiryhmään osallistuminen tutkitusti edesauttaa prosessin etenemistä. (Øygard L. & Thuen F. & Solvang, P. 2000, Quinney, D. M., & Fouts, G. T. 2003.)

puu 2560px

Lapseni ei halua puhua erosta ollenkaan. Onko se normaalia?

Lapset reagoivat eroon eri tavoin, ja kaikki reagoimistavat ovat normaaleja. Ero saattaa aiheuttaa lapsessa alakuloisuutta, univaikeuksia, ahdistusta, ylivilkasta käytöstä tai jopa somaattisia oireita, kuten mahakipua. Jotkut lapset muuttuvat ylireippaiksi, toiset puolestaan vetäytyvät. Siinä, missä yksi haluaa puhua asiasta paljon, sulkeutuu toinen kuoreensa eikä halua puhua asiasta lainkaan. On myös lapsia, jotka voivat hyvin ilman suurempaa oireilua, ja sekin on täysin normaalia. 

Lue myös aiheesta kirjoitettu teksti Miten lapsen mieli toimii vanhempien erotessa? 

Miten voin auttaa lastani?

Tärkeintä erotilanteessa on olla lapselle läsnä. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallisen aikuisen läheisyyttä. Eroa tulee käsitellä lapsen kanssa lapsen ikä huomioiden.

Tekstiin Miten olla vanhempi eron keskellä on koottu kymmenen neuvoa, jotka kannattaa huomioida erotilanteessa.

En ole koskaan ollut erossa lapsestani. Miten voin päästää lapsestani irti kun hän menee toisen vanhemman luokse?

On tavallista, että lapsi on viettänyt ennen eroa enemmän aikaa toisen vanhemman kanssa. Monesti vanhempi miettii, miksi toinen vanhempi saa eron myötä lapsen luokseen, vaikkei aiemmin ole ollut lapselle läsnä, vaan on ollut vaikkapa aina töissä.

Ero on kuitenkin uuden alku. Jokaisen vanhemman pitää saada mahdollisuus näyttää, että on valmis tekemään töitä vanhemmuuden eteen. Se, millainen vanhempi on ollut ennen eroa, ei määritä sitä, millainen vanhempi on eron jälkeen. Kaikkien tulee saada mahdollisuus kasvaa vanhempana, ja kaksi erilaista vanhempaa on lapselle rikkaus.

Mistä saan apua?

Huolien kanssa ei kannata jäädä yksin. Voit olla meihin yhteydessä Hae apua -sivun kautta pienestäkin asiasta. Autamme sinua mielellämme. 

Jaa artikkeli: