Miten lapsen mieli toimii vanhempien erotessa?

 Lapsi reagoi eroon omalla tavallaan

Jokainen lapsi reagoi vanhempiensa eroon omalla tavallaan. Lapsi käy läpi samoja tunteita kuin vanhempansa: muun muassa surua, kieltämistä, vihaa ja häpeää. Lapsen ikä, luonne ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi, mutta myös vanhempien tavalla käsitellä ja hoitaa ero on vaikutusta. Vanhemmilta ja muilta aikuisilta saadut keinot vaikuttavatkin siihen, miten lapsi käsittelee eroa. Puhutaanko tai saako erosta puhua kotona? Näytetäänkö kotona tunteita, vai pitääkö ne pitää piilossa muilta?

"Siinä, missä yksi haluaa puhua erosta paljon, sulkeutuu toinen kuoreensa, eikä halua puhua asiasta lainkaan."

Ero saattaa aiheuttaa lapsessa alakuloisuutta, univaikeuksia, ahdistusta, ylivilkasta käytöstä tai jopa somaattisia oireita, kuten mahakipua. Jotkut lapset muuttuvat ylireippaiksi, toiset puolestaan vetäytyvät. Siinä, missä yksi haluaa puhua erosta paljon, sulkeutuu toinen kuoreensa eikä halua puhua asiasta lainkaan. Jotkut lapset saattavat taantua kehityksessään ja alkaa esimerkiksi kastella öisin tai tarvitsevat vanhempien apua asioissa, joissa ovat aiemmin pärjänneet yksin. On myös lapsia, jotka voivat hyvin ilman suurempaa oireilua, ja sekin on täysin normaalia.

Erolla suuri vaikutus lapseen

Vanhempien ero ja riitely vaikuttavat lapseen. Tutkimuksessa, jossa selvitettiin vanhempien riitelyn vaikutusta lapsiin, havaittiin, että perheissä, joissa oli ongelmia tai erotilanne päällä, 72 prosentilla lapsista oli psyykkistä oireilua. Vakavaa oireilua oli 48 prosentilla lapsista. Vanhempien riitely lasten läsnäollessa on tutkimuksen mukaan yksi keskeinen lasten oireilua selittävä tekijä. (Sirpa Salo 2011, s. 55)

"Tarvittaessa lapselle kannattaa hakea ulkopuolista apua."

Onkin tärkeää seurata lapsen käytöstä eroprosessin aikana. Tarvittaessa lapselle kannattaa hakea ulkopuolista apua, jos omat taidot tai voimavarat eivät riitä asian käsittelemiseen lapsen kanssa.

Riitely voi aiheuttaa pelkoa lapsessa

Lapsi saattaa helposti syyttää itseään vanhempien riidoista, etenkin jos riidoissa on kyse lapseen liittyvistä asioista, kuten harrastuksista tai lapsen kuljettamisesta. Erityisesti lapseen liittyvät riidat tuleekin hoitaa niin, ettei lapsi ole paikalla.

Lapsi, joka on jo kokenut eron, voi olla erityisen herkkä riitelylle. Riita voi aiheuttaa pelkotiloja lapsessa. Tällöin aikuisten riitely voi olla lapselle merkki siitä, että taas erotaan.

Lapset reagoivat eri tavoin vanhempiensa riitoihin. Lapsi saattaa reagoida riitelyyn esimerkiksi vetäytymällä toisaalle, menemällä väliin rauhoittelemaan tilannetta, tulistumalla itsekin tai huolestumalla tilanteesta.

"Lapset ovat kuitenkin taitavia aistimaan ja tulkitsemaan myös nonverbaalista viestintää."

Joskus vanhemmat saattavat kuvitella, ettei nukkumaan mennyt lapsi kuule riitelyä. Lapset ovat kuitenkin taitavia aistimaan ja tulkitsemaan myös nonverbaalista viestintää. Jos perheessä riidellään paljon, saattaa lapsi viivytellä nukahtamistaan kuullakseen, mitä vanhempien välillä illalla tapahtuu. Toisinaan lapset myös heräävät herkästi kuulemaan iltaiset riidat.

Pieni lapsi tarvitsee paljon tukea

Pienellä lapsella ei ole keinoja käsitellä yksin vaikeita tunteita. Lapsi tarvitseekin eron keskellä aina aikuisen tukea. Pieni lapsi saattaa kysyä vanhemmasta raskaalta tuntuvia kysymyksiä, mutta niihin tulisi aina vastata parhaansa mukaan. Pienen lapsen kanssa eroa voi käsitellä esimerkiksi lukemalla aiheeseen sopivia satuja. Myös piirtäminen on usein lapselle hyvä kanava käsitellä asioita.

pelto 2560px

Isommalla lapsella enemmän keinoja eron käsittelemiseen

Isommalla lapsella on usein pientä lasta enemmän keinoja eron käsittelemiseen. Nuori voi keskustella erosta ystäviensä kanssa sekä hakea tietoa ja vertaistukea esimerkiksi netistä. Joillekuille myös musiikki on tärkeä kanava omien tunteiden käsittelemiseen.

"Myös isompi lapsi tarvitsee aikuista ja aikuisen tukea kriisissä."

Nuori saattaa hakeutua uusien harrastusten pariin tai purkaa pahaa oloaan käyttäytymällä vastuuttomasti ja ottamalla tietoisia riskejä. Joissain tapauksissa nuoren voi olla vaikeaa solmia uusia suhteita, etenkin parisuhteita, ja luottaa toiseen. Nuori saattaa myös kääntyä vankasti toista vanhempaansa vastaan. Myös isompi lapsi tarvitsee aikuista ja aikuisen tukea kriisissä.

Läsnäolo ja puhuminen auttavat lasta sopeutumaan uuteen tilanteeseen

Mitä enemmän lapsi käsittelee eroa, sitä helpommin lapsi sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen. Vanhemman tulee vastata kärsivällisesti lapsen kysymyksiin, vaikka samat kysymykset toistuisivat usein. Autat lasta surussa ja sopeutumaan uuteen tilanteeseen parhaiten olemalla läsnä ja näyttämällä lapselle, etteivät vanhemmat katoa lapsen elämästä, vaikka eroavatkin toisistaan.

"Autat lasta parhaiten auttamalla ensin itseäsi."

Jos vanhempi voi pitkään huonosti, pitkittyy samalla myös lapsen sopeutumisprosessi. Lapsi pääseekin usein kunnolla kiinni uuteen tilanteeseen vasta, kun vanhemmat ovat itse päässeet pahimman yli. Autatkin lasta parhaiten auttamalla ensin itseäsi.



Jaa artikkeli: